Valmiussuunnittelu (tehtävä 2.)

 

1.)Valtion johtaminen

Suomen valtiota johtaa kansan äänestämällä valitut henkilöt joihin kuuluu tasavallan presidentti, eduskunta (200 henkilöä), valtioneuvosto ja ministeriöt (14 henkilöä) sekä myös niiden alainen hallinto. Valtiolla on tavoiteena, että johtajat ovat ammattilaisia johtamisessa , jotka on valittu tehtäviinsä huolella, haastattelemalla sekä mahdollisella testaamisella. Valtion johdon täytyy voida tehdä perusteltuja päätösiä sekä toimeenpanemaan päätöksensä. Valtiota täytyy johtaa lainmukaisesti, eikä poikkeusoloissakaan pystytä muuttamaan perusoikeuksia ja niiden ydinsisältöä, kuten esimerkiksi terveyden ja hengen suojaa (terveydenhuoltoa täytyy olla tarjolla), henkilökohtaista vapautta (suojaa yksilöä julkisen vallan puuttumisilta) sekä omaisuuden suojaa (on kiellettyä kajota toisen omaisuuteen ilman tämän lupaa). Yksi eduskunnan tärkeistä tehtävistä on uusien lakien säätäminen ja toimeenpano.

2.) Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on pitää yhteyttä ulkovaltioihin ja varmistaa, että suomi saa äänensä kuuluviin maailmalla. Suomi osallistuu kansainvälisten järjestöjen kautta kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin joiden tavoitteena on ehkäistä ja rajoittaa kriisejä niiden syntypaikoilla.

Suomen valtiolla on 71 suurlähetystöä ympäri maailman. Edustustoverkkonsa avulla suomen valtio pystyy tukemaan ulkomailla asuvia suomalaisia. Tarvittaessa suomen valtion on kyettävä tarjoamaan ja vastaanottamaan kansainvälistä apua esim. luonnonkatastrofin sattuessa. Ulkomaan kaupalla on iso rooli suomen taloudessa, joten tuonnin sekä viennin on toimittava virheettömästi.

3.) Suomen puolustuskyky

Suomen valtion riittävä puolustuskyky ehkäisee suomen joutumista sotilaallisen voimankäytön tai painostuksen kohteeksi. Suomen puolustuskyky saa uskottavuutta yleisellä asevelvollisuudella, maanpuolustustahdolla sekä kansainvälisellä yhteistyöllä. Puolustushallinnon täytyy pystyä huolehtimaan laaja-alaisista turvallisuusuhista, joten he tekevät yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Puolustusvoimista on apua muille viranomaisille esimerkiksi kadonneiden etsinnöissä sekä öljyntorjuntatehtävissä. Puolustuvoimiin sisältyy monta erilaista erityisalaa, jotka yhdessä edistävät maamme turvallisuutta. Tällä hetkellä palveluksessa 30 500 henkeä. Sodan ajan vahvuus noin 230 000 henkeä.

4.) Sisäinen turvallisuus

 

Sisäisellä turvallisuudella huolehditaan sekä ehkäistään suomeen ja suomessa asuviin ihmisiin kohdistuvia rikoksia ja onnettomuuksia sekä ympäristö vahinkoja ja muita haitta tekijöitä. Turvallinen arki vaatii toimivan oikeusturvajärjsetelmän.Tuomioistuimet asettavat rikoksen tekijät oikeudelliseen vastuuseen . Poliisi ylläpitää yleistä turvaa ja järjestystä sekä ehkäisee rikoksia tehden yhteistyötä tullin ja rajavartion kanssa.Pelastus- ja ympäristöviranomaiset ehkäisevät parhaansa mukaan onnettomuuksia sekä ympäristövahinkoja. Suomessa tuomioistuimet jakautuvat kolmeen osaan käräjä- (27 kpl.), hovi- ja korkeinpaan oikeuteen.

5.)Talouden ja infrastruktuurin toimivuus

Infrastruktuuri jakautuu sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Sosiaalisella infrastruktuurilla tarkoitetaan julkisia ja yksityisiä palveluita, mm. julkinen terveydenhuolto, joka on on yhteiskunnallemme elintärkeä. Teknisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan esim. liikenneverkkoja, jätehuoltoa, tietoliikenneverkkoja yms.Talousjärjestelmän toimiessa kansalaiset sekä elinkeinoelämä pystyy huolehtimaan perustarpeistaan. Myös valtio kykenee rahoittamaan toimintansa. Poikkeusoloissa viranomaiset säätelevät taloutta normaalia voimakkaammin turvatakseen kansalaisten hyvinvoinnin. Käytännössä talouden sääteleminen tapahtuu säätelemällä valtion tuloja, menoja sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoita.Työvoimaa saatetaan tilapäisesti ohjata esim. korjaamaan suuronnettomuuksien seurauksia. Kuljetusten ja tietoliikenneyhteyksien toiminta on viranomaisten vastuulla, viranomaiset huolehtiva, että ne toimivat niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa. Myös energiaa , elintarvikkeita sekä puhdasta vettä on oltava aina tarjolla.

6.)Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky

Toimeentuloturva ja toimintakyky tarkoittaa yhteiskunnan kykyä tarjota ihmisille välttämätön sosiaaliturva ja sosiaali- sekä terveyspalvelut. Tarjoamalla ihmisille mahdollisuuden toipua kohtaamistaan vaikeuksista omin avuin ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää yhteiskuntarauhaa. Viranomaiset pitävät yllä erityisiä seuranta- ja havainnointijärjestelmiä seuratakseen ja hallitakseen epidemioita sekä muita terveysuhkia, esimerkkinä seurantajärjestelmistä tautirekisteri sekä säteilyvälvontajärjestelmä. Terveyskriiseihin on myös varauduttava varmistamalla, että terveydenhuollon tarvikkeet, lääkkeet sekä laitteet ovat saatavilla kaikenlaisissa turvallisuustilanteissa.

7.)Henkinen kriisinkestävyys

Kun huolehditaan henkisestä kriisinkestävyydestä samalla vähennetään kriiseistä aiheutuvia henkisiä paineita sekä tehdään nistä toipumista helpommaksi. Saman aikaisesti parannetaan yhteisvastuullisuutta ja maanpuolustustahtoa. Käytännössä huolehtimalla koulutuksesta, kansalaistoiminnan jatkumisesta ja kulttuuriomaisuuden suojelusta pidetään yllä henkistä kriisinkestävyyttä. Kriisin kohdanneille ihmisille tarjotaan psykososiaalista tukea viranomaisten, kirkkojen sekä järjestöjen toimesta. Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan ammattilaisen antamaa kriisitukea kriisin kohdannelle henkilölle, psykologit sekä kuraattorit yms.

 

Lähteet: Wikipedia, formin.finland ja yhteiskunnanturvallisuus.

Jere Honkamäki ja Iikka Taipale

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s